Kajaani google maps homoseksiä homoseksuaaliseen

Posted on

Saa sitten nähdä haluavatko poliitikot tai kansa puhua kuinka paljon ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ensi kevään eduskuntavaaleissa. Epäilen, että kovin vähän. Ulkopolitiikka polttelee puolueiden käsissä Kenenkäs tyttöjä sitä ollaan, kysyttiin ennen. Seuraavaksi ihminen lokeroitiin sen mukaan, mitä hän tekee työkseen.

Miten identiteetit määrittyvät tulevaisuudessa, kun ammatteja katoaa ja työtehtävät vaihtuvat tiheään, kysyy Reetta Räty kolumnissaan. Järjestimme hiljattain kavereideni kanssa illallisen, johon kutsuimme toisilleen vieraita ihmisiä erilaisista elämänpiireistä. Illallisen aluksi on luontevaa, että samassa pöydässä istuvat esittäytyvät.

Emme halunneet, että ihmiset ovat toisilleen johtajia, sosiaalityöntekijöitä, työttömiä, opiskelijoita, projektipäälliköitä, filosofeja tai tanssijoita, joten pyysimme, että esittelykierroksella puhuttaisiin jostain muusta kuin ammatista tai asemasta.

Helppoja tapoja kertoa itsestään: Mutta mitä tällaiset tiedot kertovat siitä, kuka olet? Pöytäseurueet kertoivat toisilleen esimerkiksi tällaisista asioista: Mikä sinulle on tärkeää? Mikä herättää sinussa toivoa? Mitä ajattelit, kun sait kutsun tähän tilaisuuteen, jonka ideasta et tiennyt mitään?

Jos tällaiseen keskusteluun uskaltaa heittäytyä, pääsee nopeasti lähelle toista ihmistä. Tämä tosin edellyttää rehellisyyttä. Älkääkä vain kuvitelko, etteivätkö suomalaiset osaisi heittäytyä. Ihan varmasti osaavat, kunhan vain lopetetaan sen leikkiminen, että kaikki syvällinen on kiusallista, ja kaikki tärkeilevä tärkeää.

Olen viime aikoina nähnyt monessa yhteydessä, että kun vuotiasta suomalaista katsoo silmiin ja kysyy, mikä sinulle on tärkeää, kannattaa kuunnella tarkasti ja varustautua siihen, että lopuksi aina vähän itkettää. Omassa illalliskokeilussa emme kieltäneet ihmisiä puhumasta töistään. Monen ammatti tuli esille keskusteluissa. Kokeilua voisi tietenkin viedä pitemmälle.

Voisi puhua illan ajan eettisistä kysymyksistä, suruista, peloista, häpeästä tai sote-uudistuksesta, ja pyrkiä arvaamaan vasta keskustelujen jälkeen, millaisten asioiden parissa muut tekevät työtä, missä asuvat, onko lapsia, tai rahaa… Tai sitten voisi lähteä kotiin, ja ajatella tavanneensa mielenkiintoisia ihmisiä, joilla on mielenkiintoisia ajatuksia, mitäpä väliä sillä, keitä he ovat LinkedIn-maailmassa, jossa ihminen on sitä, mitä projekteja on tehnyt ja minkä yrityksen perustanut.

Mitä järkeä tällaisessa työ-minän häivyttämisessä on? Kysehän on oikeastaan ajatusleikistä. Siitä, miten asemoimme itsemme ja muut.

Kenen sanoja pidämme relevantteina, kenen kanssa haluamme olla samanmielisiä, missä ennakkoluulomme näkyvät, mitä oletamme sillä perusteella, mihin yhteiskunnallisiin asemiin toiset ovat päätyneet tai olleet päätymättä.

Identiteettini rakentuu hyvin pitkälle työn varaan. Roolini suhteessa yhteiskuntaan ja oikeastaan kaikkeen, mitä ympärilläni tapahtuu, määrittyy sen kautta, että olen toimittaja. Opintoni valtiotieteellisessä tiedekunnassa eivät valmistaneet mihinkään tiettyyn työhön, niinpä opiskelukavereissa on paljon niitä, joiden ammatti-identiteetti ei ole sidottu ammattiin.

Tällaisessa seurassa on suht helppoa sopeutua tilanteeseen, jossa moni keksii työnsä itse ja liikkuu enemmän osaamisen kuin ammattinimikkeen mukaan. Teen itsekin myös muita kuin toimittajan töitä, eikä se ole dramaattista. Kuten työelämätutkijat meitä opettavat, ammatti-identiteettien liudentuminen yleistyy: Myös ammatti-identiteetti täytyy rakentaa moneen kertaan tai pikemminkin näin: Tämä ei ole aina ihan yksinkertaista.

Kun ei ole kotiseutuidentiteettiä, ei luokkaidentiteettiä, eikä syvää suhdetta sukuun tai sen maihin, mitä sitten on? Työyhteisö on monen kohdalla täyttänyt tarpeen, joka sukuyhteyden katkeamisesta on syntynyt. Ennen ihmisestä kertoi eniten se, kenen tyttöjä tai poikia hän sattui olemaan. Nyt olemme sitä, mitä ystävämme tai kollegamme ovat.

Tämä on myös yksi hyvinvointivaltion tavoitteista: Mutta onko viisasta määritellä itsensä tai muut vain työn kautta? Miten onnistuisi sitoutumaan työnantajaan vain saman verran kuin se sitoutuu sinuun? Tuntemattomille puhuessa saattaa huomaamatta laajentaa omaakin lokeroaan.

Mikä minulle on tärkeää, tai tärkeintä? Onnistunko antamaan sille tarpeeksi aikaa? Tulevaisuudentutkija Roope Mokka pohtii autojen kohtaloa, ja mitä se tarkoittaa. Se mitä auton häviäminen tarkalleen ottaen tarkoittaa, on vaikea ennakoida.

Vertaus hevoseen on toki hieman ontuva. Todellisuudessa olemme samanlaisessa tilanteessa kuinNew Yorkissa oltiin luvulla. Kaupunki oli keskittynyt Manhattan-niemen kärkeen, niilläpaikkeilla, jossa on nyt Wall Streetiksi kutsuttu alue, jolla pankit ennen sijaitsivat.

Oli kova tarve laajentaa kaupunkia, mutta viranomaiset jarruttivat kehitystä. Jos niemen väkiluvun nimittäin annettaisiin kasvaa vielä huomattavasti, hukkuisise hevosen kiinteisiin päästöihin. Samaan aikaan jossain marginaalissa oli meneillään teknologinen vallankumous. Polttomoottori oliliitetty vaunuihin, eli auto oli keksitty.

Autoja kutsuttiinkin pitkään hevosettomiksi vaunuiksi, jotkalevisivät myöhemmin marginaalista lähes kaikkien käyttöön. Olemme nyt tässä samassa tilanteessa. Autojen määrä, niiden viemä tila ja niiden päästöt eivätenää mahdu maailmaan. Samaan aikaan jälleen marginaalissa kehitellään uusia keksintöjä. Puhutaan sähköautoista, itseään ajavista autoista, liikkumisesta palveluna, puhutaan autonjakamispalveluista ja puhutaanpa edelleen jopa lentävistä autoista.

Auton ehdoton valtti on sen joustavuus. Samalla välineellä voi kulkea yksi ihminen tai viisi ihmistä. Tästä joustavuudesta syntyy hirveä määrä hukkakapasiteettia. Tuhannen kilon teräsmassakuljettaakin keskimäärin 1. Autot muuttuvat kovaa vauhtia sähkökäyttöisiksi. Mikäli mineraalit riittävät akkuihin, on ihanturvallista odottaa autokannan olevan pääosin sähköinen seuraavassa kahden-kolmen kymmenenvuoden kuluessa.

Lisäksi autoihin tulee prosessointitehoa, antureita ja robotiikkaa. Ne voivat toimia ilman ihmisenjatkuvaa ohjausta. Jo nyt autot ajavat rajattuja reittejä ja parkkeeraavat paremmin kuin ihmiset. Kohta ihmisten ei anneta ajaa autoja liikojen riskien takia.

Ihminen on aina heikoin lenkki. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että edessämme on uudenlainen väline, joka voi tuottaa samanjoustavan kyydin huomattavasti tehokkaammin. Voit esimerkiksi lähteä kauppaan yhtä ihmistäkuljettamaan suunnitellulla "autolla", joka voi pääväylällä liittyä osaksi isompaa"joukkoliikennevälinettä" ja palatessasi ostoksilta saat sopivan kyydin käyttöösi. Auto on jo nyt epäkäytännöllinen. Autosta on pidettävä huolta, pestä, katsastaa, ostaa,parkkeerata ja vakuuttaa.

Tämän lisäksi tulevaisuuden liikenneväline tulee tarjoamaan parempaapalvelua. Ensinnäkin se vapauttaa ajamiseen käytetyn ajan esimerkiksi lasten kanssa leikkimiseen,työn tekoon tai rakasteluun. Tutkimusten mukaan suurin osa meistä kärsii ajamisesta, erityisen onnettomia olemmetyömatkoilla. Ajamiseen menevään ajan kustannus on kansantaloudellisesti mittava.

Lisäksi autot ovat kalliita. Niistä maksetaan vaikka niitä ei käytettäisi ja niiden käyttäminenkinmaksaa. Siksi on aivan selvä, että liikenneväline, joka tarpeen mukaan kuskaa sinua, ontehokkaampi eli halvempi vaihtoehto. Kenties se on jopa ilmainen kuten suuri osa nykyajanverkkopalveluista.

Suuret autot merkitsevät niihin liittyvistä vitseistä huolimatta useille meistä korkeaastatusta. Voisiko tämä estää uuden teknologian leviämistä? Nyt tosin näyttää siltä, ettäuusien teknologioiden ja korkean statuksen suhde on voimakkaampi kuin ison auton ja korkeanstatuksen.

Tavalliselta autolta näyttävä Tesla on arvokkaampi kuin bensakäyttöinen loistoauto. Palataan vielä vuosisadan vaihteen New Yorkiin. Ilman laatu oli hirveä, asumistiheys suunnaton ja ihmisten välisetristiriidat suuria.

Kaupungin eri toiminnot oli jaettu osiin ja levitelty ympäriinsä. Oli teollisuusalue,kulttuurikeskus, ostoskeskus, asuinalue ja niin edelleen. Nämä alueet erotti toisistaan teidenverkosto, jota pitkin kulkevat autot jälleen yhdisti ne toisiinsa.

Niinpä auto loi kaupungit,omakotitalot, teollisuusalueet, työmatkat ja mökkikulttuurin. Nyt suuri kysymys on mitä edessämme oleva uusi kulkuväline, autoton auto tuo mukanaan? Pian autoja ei enää ole Historioitsija Teemu Keskisarja debytoi kolumnistinamme.

Hänen aiheenaan on ääriliikkeet ja verkko. Suomen ääriliikkeitä pitää vuonna kurissa äärimmäinen liikkumattomuus, yhteinen kansalaisuskontomme. Suvakit, natsit, kansallismieliset ja kansallismielettömät, kaikenväriset tolkun ihmiset ja tolkuttomat, piipertäjät ja ilmastonmuutoksen kieltäjät ovat rähmällään samassa temppelissä. Pyhitetty internet ja somen iankaikkinen keinoelämä.

Niiden rukouskutsuun vastaamme kerran tunnissa, luojan kiitos. Toki sen epäpyhiä kirjoituksia voi tulkita verisesti, mutta hedelmistään puu tunnetaan. Kantaväestöä se ei ole lietsonut poliittisiin murhiin. Somen höpöjuttuina pihisee ulos myrkky, joka sata vuotta sitten pullistui otsasuonissa ja lehdyköiden täydestä käyneessä propagandassa, kunnes räjähti terroriksi.

Esivanhemmat kiinnittivät kivääriin rotanhäntäpistimen. Meille selfie-keppi piisaa kättäpidemmäksi. Sen ansiota on aikamme epäpoliittinenkin turvallisuus. Suomalaisia sapettaa yhtä paljon kuin ennenkin, mielenterveysongelmista päätellen jopa enemmän. Silti henkirikollisuus on alempana kuin ikinä.

Joren ja Kartsan perinteiset puukotukset vähenevät siksi, että ryyppyrinkejä ei enää pyöri rannoilla eikä kämpilläkään. Yrityshistoriikkia kyhätessäni kuulin isoilta pojilta tilaston "työajan" käytöstä.

Esimies kulkee käytävän päästä päähän, työpisteeltä toiselle. Jokainen kurkkauksen äkännyt alainen vaihtaa salamana näyttönsä ikkunaa. Luultavasti netti-istunnot hairahtuvat yhtä lailla päälliköillä yksityisessä työhuoneessa, parhaan tietoturvan takana. Asiaton selailu on pikkuharmi. Edellinen sisällissota syttyi liian raskaan ja eriarvoisen raatamisen takia.

Sumentavatko minua sekä punavihreät että sinivalkoiset ja leijonakuvioilla töhrityt silmälasit? En lainkaan havaitse sadan vuoden takaisen murhenäytelmän ja pitkän kuivan kesän yhtäläisyyttä. Mikä ihmeen kahtiajako ja asenteiden koventuminen? Mutta sisällissota, luokkasota, veljessota, kansalaissota, vallankumous ja kapina tuskin rynkyttävät ovella. Eivät nykysuomalaiset mistään syystä joukoittain niittaa lähimmäisiään.

Paitsi jos netti kaatuu. Kun ideologiat, poliitikot, sosiaaliryhmät ja kansanryhmät joutuvat suoraan lähikontaktiin, siis kasvokkain ja silmätysten, ne kiihottuvat toistensa kurkkuun. Syrjäytyneiltä yksilöiltä katkeaa valokaapelissa ainut linkki ihmisarvoon. Vailla älypuhelimiaan perheet ja työyhteisöt läkähtyvät fyysisestä pakkoläheisyydestä. Siskot ja veikot muuttuvat vihollisiksi.

Ero näppäilystä ja piipityksistä ylikuumentaa päänupit puolueissa, etujärjestöissä ja hyväveli-verkostoissa. Ääriliikkeiden pääkallonpaikat siirtyvät bittiavaruudesta kaduille. Netitön tyhjiö täyttyy väkivallalla. Vanhusten nettikatkos ei kansakuntaa vaaranna. Sota on nuorten miesten hommaa, ehkä ärhäköityneiden naistenkin. Nuoriso on kärkkäintä pyssysille silloin, kun raha, työ ja mielekäs vapaa-aika ehtyvät. Poikkitieteellisen sotahistorian mukaan riskiryhmää riivaa h-hetkillä myös sukupuolinen turhautuminen.

Tämä olotila ei taatusti ole hautautunut menneisyyteen. Hakukoneiden data todistaa, että radikalismia tuhat kertaa kiihottavampaa on onanismi. Leipäjonojen maksullistaminen ei nostata massoja barrikadeille, mutta kurjalisto, keskiluokka ja eliitti repivät tarvittaessa väkisin digitaaliset sirkushuvinsa.

Netti vastaa jokasuuntaisten mielialahäiriöiden lääkitystä. Mikään homeopatia tai vaihtoehtohoito ei sitä korvaa. Vapise, hyvinvointi- ja oikeusvaltion lintukoto! Törkypalstojen, somen ja pelimaailmojen minimiresurssit on taattava kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa kriiseissä.

Turhautumisuhkista yksi on kuolettavin. Aikuisviihdesivustojen kiinni hirttäminen tai hidastuminenkin läikyttää kärsimysten maljan yli kukkuroiden. Onanistikaartien liikekannallepano sytyttää seuraavan sisällissodan. Toivottavasti pornonsiirtoon on olemassa analoginen tai paperipainatteinen varajärjestelmä.

Se on huoltovarmuutemme kohtalonkysymys. Suomen seuraava sisällissota Työttömyysturvalakia muutettiin tämän vuoden alusta aika merkittävästi. Uudistuksen mukaan työttömän tulee kolmen kuukauden seurantajakson aikana tehdä töitä 18 tuntia tai ainakin osallistua työ- ja elinkeinotoimiston palveluihin viitenä päivänä. Tämä on se paljon puhuttu aktiivimalli. Uudistuksella pyrittiin tietysti lisäämään työttömien työllistymistä tai aktivoitumista.

Malliin liittyi myös niin sanottu keppipuoli. Jos työtön ei noita aktiivisuusvaatimuksia täytä, työttömyysturvaetuutta leikataan vajaalla viidellä prosentilla. Peruspäivärahassa eli työmarkkinatuessa tämä merkitsee noin 25 euron vähennystä kuukaudessa. Ensimmäisestä kolmen kuukauden seurantajaksosta on nyt saatu tietoja.

Kelan tilastojen mukaan huhtikuussa alennettiin runsaan 80 henkilön päivärahaa, kun nuo aktiivisuusehdot eivät täyttyneet. Minusta luku vaikuttaa jotenkin aika suurelta. Käytännössä etuuksiaan menettäneiden luku oli pienempi, noin 50 Tämä johtuu siitä, että osa etuusleikkauksen kohteeksi joutuneista sai leikkausta vastaavan korvauksen toimeentulotuesta. Tietoa siitä, kuinka paljon aktiivimalli on auttanut työttömiä työpaikan saannissa, ei tietääkseni ainakaan vielä ole olemassa.

Siitä huolimatta hallitus valmistelee jo ns. Uudesta mallista on julkisuuteen tihkunut jonkin verran tietoja. Mallissa työtön velvoitettaisiin hakemaan työpaikkaa vähintään neljä kertaa kuukaudessa. Jos näin ei tee, seuraa ensin varoitus. Jos rike toistuu, leikataan päivärahaa. Keskustelu aktiivisuusmallista on jäänyt sote-hulinan alle.

Mutta ainakin demarit ovat kertoneet, että jos pääsevät ensi keväänä valtaan, malli kuopataan saman tien. Tämmöinen vanha mies saa muistella menneitä, tällä kertaa yli kolmen vuosikymmenen takaisia asioita. Silloin valettiin nykyisen työttömyysturvajärjestelmämme peruspilarit. Silloisessa isossa remontissa ansiosidonnaisen päivärahakauden enimmäispituudeksi määriteltiin päivää.

Päivärahaa alennettiin sadan työttömyyspäivän jälkeen 20 prosentilla. Melkoinen pudotus verrattuna nykyisen aktiivimallin pikku nirhaisuun, eikä tuosta pudotuksesta tuolloin edes kummemmin keskusteltu. Lain toimivuutta tutkittiin aika paljon. Kävi ilmi, että työttömät löysivät tuon sadan päivän jälkeisen päivärahaleikkauksen jälkeen töitä yllättävänkin hyvin.

Mutta Suomi oli menossa kohti loputonta vaurautta, tai ainakin niin kuviteltiin. Niissä auvoisissa tunnelmissa tuota päivärahaleikkausta ensin pienennettiin ja sitten se poistettiin kokonaan. Näin loppui se aktiivimalli. Demareille muuten tiedoksi, että kun laki tuli voimaan, maan hallitusta johti muuan Kalevi Sorsa, sosiaalidemokraatti. Lain valmistelutti ministerinä Vappu Taipale, demari.

Ja sen vahvistanut presidentti Mauno Koivisto oli demaritaustainen hänkin. Tuoko uusi hallitus ensi vuonna uusia malleja, jää nähtäväksi.

Jotain pitää varmasti tehdä. Työttömyysasteemme on paljon korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, ja vastaavasti työllisyysasteemme on sietämättömän matala. Samaan aikaan kolmasosa yrityksistä kertoo, että työvoimapula haittaa niiden toimintaa tai ainakin on kasvun este.

Jos tämmöinen meno jatkuu, siitä ei hyvää seuraa. Luulen ja ainakin toivon, että tämä tulee olemaan ensi talven vaalikeskustelujen yksi keskeinen aihe, tietysti soten ohella. Sote-valmistelu onkin ollut melkoista suotamista ja huopaamista, valinnanvapauden osalta lähinnä huopaamista.

Etsimättä tulee mieleen pääministeri Juha Sipilän kuuluisa lausahdus parin vuoden takaa. Äyskäröintiä onkin sote-veneessä riittänyt! Meidän tavallisten kuolevaisten on syytä katsoa, että veneen tappi on paikallaan, kun lähdemme juhannussoutelulle. Muuten voi käydä huonostikin. Työttömyysturvaa on leikattu ennenkin - luvulla asialla olivat demarit Paula Takio kertoo miten erilainen käsitys eri kulttuureista tulevilla on taivaaseen pääsystä.

Hänen oppilaansa käsitti sen chillaamiseksi kun meillä Suomessa se on kuolemista. Kielellisiä kommelluksia Kultaranta-keskustelut ovat eräänlainen näytelmä, jossa tasavallan presidentti ohjaa sekä eliitinettä kansan tiettyjen asioiden ääreen ja tekemään havaintoja. Näin luodaan yhteistä tilannekuvaa,joka on demokratiassa äärettömän olennainen asia. Tänä vuonna Kultaranta-keskustelujen havainnot liittyvät siihen, että Suomen kaltaiselle pienellemaalle ovat käynnissä hankalat ajat, jotka todennäköisesti ovat menossa vielä hankalammiksi.

Sääntöpohjainen maailmanjärjestys eli se, että kaikki pelaavat samaa peliä suhteellisen samoillasäännöillä, on vaikeuksissa. Tätä havaintoa oli perustelemassa vankka ja arvovaltainen joukko meiltä ja muualta. PresidenttiTrump nousi keskusteluissa alinomaa esille, eikä todellakaan myönteisessä mielessä. KomissaariJyrki Katainen tiivisti karun tilanteen, että ensimmäistä kertaa sekä Venäjän että Yhdysvaltainpresidentti jakavat sen käsityksen, että mitä hajanaisempi Eurooppa, sen parempi.

Riveiltä ja rivien välissä oli luettavissa se,miten elintärkeä unioni Suomelle juuri nyt, ja näkyvissä olevassa tulevaisuudessa, on. Suomessa määritellään olevan https: Ensimmäinen edustaa perinteistämyöntyväisyysajattelua, jossa tärkein lähtökohta on Venäjän näkemys omasta turvallisuudestaan. Euroatlanttinen linja kiteytyy Suomen olemassaoloon ja toimimiseen osana länttä.

Globalistinenkoulukunta on se idealistisin, joka haluaa parantaa maailmaa. Sitä erottaa kahdestaensimmäisestä myös voimapolitiikan hyljeksintä. Tämän vuoden Kultarannassa näistä kolmesta oli paikalla oikeastaan vain euroatlanttinen jaglobalistinen koulukunta. Nähdyn ja kuullun perusteella kansakunta rakentaa turvallisuuttaanosana länttä ja yhä vahvemmin globaaleja kysymyksiä mukaan ottaen.

Pienvaltiorealismilla onkinvarsin vähän sanottavaa Euroopan unioniin kuuluvalle maalle, joka voi menestyä vain vahvastikeskinäisriippuvaisessa maailmassa. Afrikka oli Kultarannassa taajaan esillä, samoin tietysti ilmastonmuutos. Toimittaja Annamari Sipiläkeräsi väliaplodit painottamalla vahvasti, miten tyttöjen ja naisten koulutukseen jaseksuaaliterveyteen panostamalla ratkaistaan samalla monta muutakin ongelmaa. Selväksi kävimyös, että maahanmuutto ja siihen liittyvät ulottuvuudet ovat asiakokonaisuus, johon on löydyttäväratkaisuja.

Iltapäivän keskustelu taloudesta ja ympäristöstä oli puhtaasti globalistisen koulukunnanulkopolitiikkaa. Ilmastonmuutoksen vastainen työ on kuitenkin vasta käynnistymässä ja asenteetpikkuhiljaa muuttumassa.

Ainakin jos vertaa sitä mitä kaikkea tarvitsisi tehdä. Tilanne kun onsellainen, että vähänkään pidemmällä tähtäimellä pihvi on suurempi uhka turvallisuudellemme kuinjoku Putinin trolli. Turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat usein ehdottomia, nopeita ja kantavat dramaattisestimukanaan tuhon ja kuoleman mahdollisuutta.

Sen sijaan vastaukset näihin kysymyksiin ovatyleensä tylsiä, hitaita ja monimutkaisia. Sääntöpohjainen maailmanjärjestys sisältää valtavanmäärän valtavan monimutkaisia neuvotteluja, sopimuksia ja byrokratiaa.

Myös tuona samana päivänä 7. Kun kerta tämä sionistinen Illuminati -eliitti koostuu lähes täysin näistä verirituaalejaan rakastavista okkultisteista, niin miten myöskään tämä Charlie Hebdo olisi ollut ollut poikkeus sarjassa.

Yhdysvaltalainen Henry Makow fil. Lähettänyt Against NWO klo 3: Kohteen lähettäminen sähköpostitse Bloggaa tästä! Charlie Hebdo , Henry Makow , hollywood , illuminati , länsimainen yhteiskunta , medikalisaatio , NSA , okkultismi , saatanallisten rituaalien uhri ja juhlakalenteri , verirituaalit , ydinperheiden tuhoaminen.

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu. Sieppaus, seremoniallinen valmistelu ja uhrin pitäminen kynttelinpäivään. Veri yhteys ja silpominen. Kevät päiväntasaus Sapatti juhla Suuri hedelmällisyyden sapatti.

Shrovetide - kolme päivää ennen tuhkakeskiviikkoa noitien sapatti. Pitkäperjantai kärsimyksen päivä Kristuksen kuolema. Sieppaus, seremoniallinen valmistelu ja uhrin pitäminen.

Beltanen aatto juhlaa usein juhlitaan kokon ja hedelmällisyys riittien kanssa - suurin noitien sapatti.

Beltane Walpurgisin päivä vapunpäivä. Druidien tulijuhla noitien kokous jäseneksi vihkiminen.

. 7. heinäkuu murrays au googlen sanakirja .. homoseksuaalisuus ja laki Jokerien toimitusjohtaja kommentoi Hjallis Harkimon ”Ei olisi kannattanut harrastaa seksiä” kartor avstånd - Fitness ja voimailu - ajaleht kodumaa .. kajaanista pohjoiseen Evira: Suomessa myytävät rautavalmisteet eivät sisällä syöpää. hollantilaiset · homoseksuaalinen · hopeinen .. Googlen Kääntäjällä, joka on kontekstityökalun yhtenä hakukoneena. Hei, älä moiti masturbaatiota Se on seksiä sellaisen ihmisen kanssa, jota minä rakastan. Hillitseekö Ollessaan Kajaanin piirilääkärinä Elias Lönnrot joutui hoitelemaan kaikenlaisia potilaita. Kerran. Samanlaista seksiä vuodesta toiseen joko kyllästyttää? Näin saat seksissä Monissa tapaamisissa ei harrastettu seksiä lainkaan. . Homoseksuaalisuus.

: Kajaani google maps homoseksiä homoseksuaaliseen

Homoseksuaaliseen suomi pornotähti escort helsinki Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on perinteisesti Suomessa pyritty hoitamaan konsensusperiaatteella. Vasta viime vuosina yrityksetovatkin heränneet todellisuuteen, että myös työntekijät ovat yhtiön edustajia, asiakkaita taiainakin potentiaalisia asiakkaita. Avun Maailma Lue ilmaiseksi! Roolini suhteessa yhteiskuntaan ja oikeastaan kaikkeen, mitä ympärilläni tapahtuu, määrittyy sen kautta, että olen toimittaja. Jos työtön ei noita aktiivisuusvaatimuksia täytä, työttömyysturvaetuutta leikataan vajaalla viidellä prosentilla. Helppoja tapoja kertoa itsestään:
Karva kaluja homo sex works Gay sexwork seksi meis
Kajaani google maps homoseksiä homoseksuaaliseen Satu lappi nykyään gay sex in helsinki
HOMO MONSTERCOCKS ENERGIAHALLI LAHTI Jobbsin Steve, ihminen ja mulkero, totesi jotenkin niin, että meillä on työ, perhe, harrastukset ja ystävät. Tuoko uusi hallitus ensi vuonna uusia malleja, jää nähtäväksi. Sinisten heikko suosio gallupeissa ei lupaa heille kummoista poliittista tulevaisuutta. Saa sitten nähdä haluavatko poliitikot tai kansa puhua kuinka paljon ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ensi kevään eduskuntavaaleissa. Työttömyysturvaa on leikattu ennenkin - luvulla asialla olivat demarit
Märät kalut homo saana pornotähti 239

Kajaani google maps homoseksiä homoseksuaaliseen

Homoseksuaaliseen eroottista seuraa gay deitti

Samanlaista seksiä vuodesta toiseen joko kyllästyttää? Näin saat seksissä Monissa tapaamisissa ei harrastettu seksiä lainkaan. . Homoseksuaalisuus. Listen to the best free podcast on Android, Apple iOS, Amazon Alexa, Google Home, Carplay, Android Auto, PC. Create your own. Free to make and play. tammikuu Homoseksuaalisuuden julkinen edistäminen on todiste siitä, että He suosivat irtosuhteita ja nimetöntä seksiä alentaakseen ihmisiä eläinten.